Keinui
rannalla virran kristallisen
pieni pursi,
hohtavan valkoinen.
Siihen kirkassiipinen enkeli
kantoi uupuneen äitimme hellästi.
Purren ohjasi
helmiportteja kohti,
missä niin moni rakas jo äitiä odotti.
Meille jäljelle jäi kyynelhelmien vana...
Mutta muistoissa
aarteena
säilyy
äidin rakkaus lohduttavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti